Kun koulu loppuu

Sanastoa

tavoite tarkoitus, päämäärä

yläkoululainen 13-16-vuotias nuori, joka käy yläkoulua. Peruskoulu kestää yhteensä 9 vuotta: alakoulu (7-12 v.) 6 vuotta ja yläkoulu (13-16 v.) 3 vuotta.

lukiolainen 16-19-vuotias nuori, joka käy lukiota. Yläkoulun jälkeen nuori voi jatkaa joko lukiossa tai ammatikoulussa.

koulutus opetus, valmennus

viihdeala Vapaa-ajan viettoon, mielenvirkistykseen liittyvä ala, esim. TV:ssä työskentely

tutkimuslaitos instituutti, jossa tehdään tutkimusta

sosiaaliala yhteiskunnan palveluista huolehtiva ala, esim. vanhusten ja työttömien parissa tehtävä työ

ravitsemusala ruokaan ja ravintoon liittyvä ala

maanpuolustus armeija

matkailuvirkailija henkilö, joka tekee työtä matkatoimistossa

ekektroniikka-asentaja henkilö, joka tuntee sähkön mekaniikan

IT-ala Informaatioteknologian ala

vinkki vihje, neuvo

opinto-ohjaaja eli ”opo” ohjaa kouluissa oppilaita kurssivalinnoissa ja ammatinvalinnassa

olla huolissaan pelätä jotakin, olla epävarma jostakin

välivuosi koulun loppumisen ja opiskelun alkamisen välinen vuosi

pääsykoe testi, koe, kun pyritään johonkin oppilaitokseen

kutsumus elämäntehtävä, voimakas halu johonkin työhön

kokemus tieto ja taito, jonka on työssään hankkinut

vahvuus asia, missä on hyvä, minkä osaa tai oppii helposti

IT-osaaja informaatioteknologian ammattilainen

esitellä kertoa, selostaa

”käytännön juttuja” konkreettisia tosiasioita, praktista tietoa

”ei mitään hajua” ei mitään tietoa

työhaastattelu keskustelu, jonka työnantaja käy työpaikkaa haluavan kanssa

Tekstistä Kun koulu loppuu on kaksi eri versiota. Lue ensin höyhenversio, joka on helpompi. Jos haluat tietää asiasta enemmän, lue sen jälkeen myös toinen, vähän vaikeampi teksti. Sanaston avulla selviät varmasti molemmista teksteistä.

Höyhen

Kun koulu loppuu

Kun koulu loppuu -tutkimus selvitti suomalaisten yläkoululaisten (13-16-vuotiaat) ja lukiolaisten (16-19-vuotiaat) tulevaisuuden suunnitelmia ja ajatuksia, jotka liittyvät koulutuksen ja työn valintaan.

Tutkimuksen mukaan lukiolaiset haluaisivat mieluiten työhön kulttuuri- ja viihdealalle, opetusalalle tai tutkimustyöhön.

Suomalaisten yläkoululaistyttöjen suosikkiammatteja ovat esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, matkailuvirkailija, näyttelijä, tanssija ja opettaja. Suomalaisten yläkoululaispoikien suosikkiammatteja ovat esimerkiksi elektroniikka-asentaja, IT-alan ammattilainen, kenraali tai metallityömies.

Yläkoululaisista 55 % aikoo mennä lukioon ja 31 % ammattikouluun. Eniten tietoa ja vinkkejä eri ammateista ja opiskelusta yläkoululaiset saavat omilta vanhemmiltaan ja sukulaisilta. He saavat tietoa eri aloista myös ystäviltä ja tutuilta ja oman koulun opinto-ohjaajalta.

Lukiolaisille työssä tärkein asia on kiinnostava työ. Yläkoululaisille hyvä palkka on vähän tärkeämpi asia kuin kiinnostavat tehtävät. Tärkeää kaikille nuorille on työpaikan hyvä ilmapiiri.

Nuoret ovat huolissaan palkasta ja työttömyydestä. 20 % lukiolaisista aikoo varmasti tai aika varmasti pitää välivuoden lukion jälkeen. Välivuonna he matkustelevat, tekevät työtä, lukevat pääsykokeisiin tai lähtevät ulkomaille esimerkiksi au pairiksi.

Jotkut nuoret tietävät jo, mitä he aikovat myöhemmin tehdä. He kertoivat, että harrastukset, kutsumus, hyvä palkka ja omat tai perheenjäsenten ja ystävien kokemukset saivat heidät kiinnostumaan työstä. Tärkeää on myös tietää, missä asioissa itse on hyvä.

Kaikki nuoret eivät vielä tiedä, mitä työtä he haluavat tehdä. Nuorille on tärkeää, että he saavat tietoa eri ammateista. Kokemukset työstä (esimerkiksi työharjoittelu ja kesätyö) voivat saada nuoren kiinnostumaan työstä, samoin myös hyvä palkka ja hyvä työilmapiiri.

Nuoret toivovat, että he saisivat koulussa enemmän tietoa eri ammateista ja aloista. ”Koululle voisi tulla jonkun alan ammattilaisia esittelemään työtä ja koulutusta siihen työhön.”

***
Muokattu Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiivistelmästä. Tutkimuksen toteutti 11/2012–1/2013 Taloudellisen tietotoimiston toimeksiannosta T-Media Oy. Kyselytutkimus, vastaajina 4715 nuorta.

Lähde: http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/
02/KunKouluLoppuu_tulokset_2013_tiivistelm%C3%A4.pdf

 

KUN KOULU LOPPUU

Kun koulu loppuu -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisnuorten ajatuksia opiskelusta ja työelämästä. Tavoite oli selvittää yläkoululaisten (13-16-vuotiaat) ja lukiolaisten (16-19-vuotiaat) tulevaisuuden suunnitelmia, heidän ajatuksiaan tulevasta koulutuksesta ja ammatin valinnasta.

Tutkimuksen mukaan lukiolaiset työskentelisivät mieluiten kulttuuri- ja viihdealalla, opetusalalla tai akateemisissa tutkimuslaitoksissa.

Yläkoululaistytöistä 38 % on kiinnostunut työskentelemään sosiaalialalla, 37 % ravitsemus-ja matkailualla, 31 % taidealalla ja 26 % terveyspalveluissa. Heidän suosikkiammattejaan ovat siis esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, matkailuvirkailija, näyttelijä, tanssija ja opettaja. Yläkoululaispojista 30 % haluaisi työskennellä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, 27 % tietotekniikka-alalla, 25% maanpuolustuksessa ja 24 % kone- ja metallialalla. Heidän suosikkiammattejaan ovat siis esimerkiksi elektroniikka-asentaja, IT-osaaja, kenraali tai metallityömies.

Yläkoululaisista 55 % aikoo mennä peruskoulun jälkeen lukioon ja 31 % ammattikouluun. Eniten tietoa ja vinkkejä ammateista ja opiskelusta yläkoululaiset saavat vanhemmilta ja sukulaisilta. Tärkeitä tiedon antajia ovat myös ystävät ja tutut sekä oman koulun opinto-ohjaaja.

Lukiolaisille työssä tärkein asia on kiinnostavat työtehtävät. Yläkoululaisten mielestä hyvä palkka on vähän tärkeämpi asia kuin kiinnostavat työtehtävät. Tärkeää kaikille nuorille on myös hyvä ilmapiiri.

Nuoret ovat huolissaan palkasta ja työttömyydestä. 20 % lukiolaisista aikoo varmasti tai aika varmasti viettää välivuoden lukion jälkeen. Välivuonna he matkustelevat, tekevät töitä, lukevat pääsykokeisiin tai lähtevät ulkomaille esimerkiksi au pairiksi.

Jotkut nuoret tietävät jo, mille alalle he haluavat. Kysymykseen, mikä sai heidät kiinnostumaan jostakin alasta tai ammatista, he kertoivat syyksi harrastukset, kutsumuksen, alan hyvän palkkauksen tai hyvät kokemukset alan työstä. Myös omien vahvuuksien löytäminen voi auttaa alavalinnassa.

Kaikki nuoret eivät vielä tiedä, mille alalle he haluavat. Tutkimuksessa kysyttiin, mikä saisi heidät kiinnostumaan jostakin alasta tai ammatista. Nuorille olisi tärkeää, että he saisivat tietoa eri ammateista. Työkokemukset (esimerkiksi työharjoittelu tai kesätyö) voivat saada kiinnostuksen syntymään, samoin myös työstä saatava hyvä palkka, hyvä ilmapiiri ja kivat työkaverit.

Tutkimuksessa nuorilta kysyttiin myös, miten koulu voisi opettaa taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Lukiolaistyttö sanoi näin: ”Haluaisin kuulla enemmän aloista, joita on olemassa. Tuntuu, että on paljon sellaisia, joista en ole koskaan kuullutkaan. Muutenkin olisi kiva kuulla enemmän työelämästä etenkin kaikkia käytännön juttuja. Ei minulla ole mitään hajua töihin hakemisesta, työhaastatteluista jne..” Yläkoululaistyttö sanoi näin: ”Koululle voisi tulla jonkun alan ammattilaisia esittelemään työtä ja koulutusta siihen työhön.

***
Muokattu Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiivistelmästä. Tutkimuksen toteutti 11/2012–1/2013 Taloudellisen tietotoimiston toimeksiannosta T-Media Oy. Kyselytutkimus, vastaajina 4715 nuorta.

Lähde: http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/
02/KunKouluLoppuu_tulokset_2013_tiivistelm%C3%A4.pdf

Tekstin ymmärtäminen

Tehtävä

Vastaa lukemiesi "Kun koulu loppuu" -tekstien perusteella, ovatko vittmt TOTTA vai TARUA.

 

LISÄTIETOA

Ammatillinen koulutus Suomessa

Suomessa voi opiskella peruskoulun jälkeen joko ammattikoulussa tai lukiossa. Lukiossa pitää lukea paljon. Ammattikoulussa opiskelu on käytännöllistä ja johonkin tiettyyn ammattiin tähtäävää. Koulutusta on hyvin monilla eri aloilla. Ammatillinen koulutus kestää yleensä kolme vuotta. Ammatillisen koulutuksen voi suorittaa myös aikuisena.
Lisätietoa ammattikouluista saa esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta:
www.ammattikoulut.fi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/

Lukiokoulutus Suomessa

Lukiokoulutus on yleissivistävä koulu. Siellä ei opiskella ammattiin. Lukiossa opiskelija oppii paljon eri asioista ja kerää lisätietoa, jotta hän voi myöhemmin opiskella esimerkiksi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiokoulutuksen lopussa opiskelija suorittaa valtakunnallisen ylioppilastutkinnon.
Yleensä lukio suoritetaan kolmessa tai neljässä vuodessa. Lukiossa opiskelija voi valita itselleen sopivia kursseja. Tavallisten lukioiden lisäksi on erikoislukioita, esimerkiksi urheilu- ja kuvataidelukioita.
Lisätietoa lukioista saa esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/lukiokoulutus/

Teksti muokattu Opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta.
Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/

Suunnitteletko opiskelua Suomessa? Opintopolku-linkistä saat tarkkaa tietoa.
https://opintopolku.fi/wp/fi